lauantai 12. heinäkuuta 2014

Runoi

Sillon tällön kirjottelen runoja, ja aattelin jakaa niitä täällä. Osa on kirjotettu vuosia sitten, ja jotkut saattaa olla järkyttäviäkin. Kun vertaan runoi keskenään, huomaan mun persoonallisuuden "jakautumisen", en tiedä huomaako muut sitä. Mut kuitenkin kaikki persoonallisuuden osat on mua, ja musta tuntuu et pikkuhiljaa ne tulee koko ajan tietoisemmaksi toisistaan ja itsestään. Osaan jo jollain tasolla tunnistaa et "jaaha nyt on tämä Oona vauhdissa", ja jopa ne osat joista en tykkää, muistaa välillä että mulla on niitä "parempiakin" osia, mikä auttaa sietämään pahoja oloja. Kun vertaan nykytilannetta vaikka vuoden takaiseen, huomaan miten paljon oon kehittynyt tän asian kanssa. Noni mut nyt niit runoi! :)



Oma itseni
Vihan vanki
Täynnä elämänjanoa
Vanha ja väsynyt
Outolintu
Katkennut lause
Kaikkien kaveri
Laumanjohtaja
Yksinäinen
Poikkeus sääntöön
Isosisko
Eksynyt lapsi
Ihmisraunio
Selviytyjä
Kova ja kylmä
Itkevä aave
Kenkä väärässä jalassa
Tunteiden uhri
Syyllinen suruun
Hellä ja rakastava
Pahan ruumiillistuma
Kaunis sielu
Muodoton möhkäle
Mikä minä olen?

KEVÄT
Olen täynnä pieniä perhosia
Niiden siivet lepattavat rinnassani
Ne lentelevät hiusteni seassa
Kutittelevat poskiani
Olen täynnä pieniä kukkasia
Ne koristavat kehoani
Versoavat kruunuksi päähäni
Saavat minutkin puhkeamaan kukkaan
Sisälläni pulppuaa pieni ilo
Se on kuin lähde
Jonka pinnalla lumpeet kukkivat
Ja ympärillä linnut laulavat
Haluaisin katsoa sinua hymyillen
Lähettää sisälläni laulavat linnut luoksesi
Nähdä miten perhoset leikkivät hiuksissasi
Näyttää sinulle kukat
Jotka olet tietämättäsi minuun kylvänyt

Puiden suojaan
Maan lämpimään syliin
Laskeudun lepäämään
Suljen silmät ja hymyilen
Tässä on hyvä olla
Makaan tässä loppuun saakka
Annan itseni maatua
Enää ei tarvitse nousta
Yrittää väkisin vaikkei jaksa
Mieleni on antanut periksi
Vihdoin kehoni saa tehdä saman
Olen niin helpottunut
Onnellisempi kuin koskaan
Tätä olen toivonut ja odottanut
Voin vain unohtaa kaiken
Minua ei enää ole

Ymmärtävä katse
Takkuinen naama
Vilpitön riemu
Tassujen rapina
Rakas pieni eläin

ASKELEET
Kuljen kaupungilla
Ohitseni menee sinun ripeät askeleesi
Hulmuava häntäsi lakaisee mielestäni kaiken muun
Ja hetken kuvittelen että se todella olet sinä
Tuijotan ettet karkaisi elämästäni
Katseellani yritän pitää sinusta kiinni
Vaikka tiedän
Että askeleesi eivät pysähdy kohdalleni
Ne jatkavat matkaansa
Jättäen jalanjäljet sydämeeni

Makaan tässä jo ties monettako päivää
Jalkani ovat halvaantuneet
Jomottavat puupölkyt
Pahin kipu on lantiossa
Kuin joku työntäisi sisääni
Punaisena hehkuvaa
Piikikästä rautakankea
Se lävistää kohtuni
Polttaa rakkoni
Kaiken mitä naisen alavatsassa onkaan
Repii ne samalla riekaleiksi
Olen valmis mihin vain
Sahaan itseni irti alavartalosta
Jos se toisi lopun tälle tuskalle

Varjot kulkevat lävitseni
Vilunväreet, kyyneleet, kylmänhiki
Kaikki ne tunkeutuvat ruumiiseeni
Korvat täynnä hälinää
Silmissä sumuisia kasvoja

Oot mulle keidas aavikolla
Karhuntalja pakkasella
Kaide rotkon reunalla
Jos olisin enkeli
Katselisin sua pilvistä
Lentäisin sun luo
Antaisin sulle omat siipeni
Kärsisin kaiken sun puolesta

Ne näkee sen kyllä
Ne tietää
Mulla ei oo rahaa
Köyhä tyttöparka
Tukka takussa
Palautan kerätyt pullot
Kierrän hyllyjä
Yritän välttää katseet
Olemukseni huutaa
Mulla ei oo varaa
Ruma tyttöparka
Koko kauppa tuijottaa
Palautan kassalla mandariinit
Kyllähän ne huomaa
Mulla ei oo rahaa

SYDÄN
Sileä metallipinta kiiltää houkuttelevasti
Sakset polttavat kädessäni
Terä valmiina viiltämään
Pistän kärjellä reiän valkoiseen ihooni
Veri pulppuaa ulos
Valuu pitkin rintaani
Liikutan saksia hitaasti
Päättäväisin ottein
Terä leikkaa lihaani
Ja viimein osuu johonkin sykkivään
En malta odottaa enää hetkeäkään
Teen sen
Mitä en aiemmin kuvitellut ikinä tekeväni
Leikkaan sinut pois sydämestäni

Täs näit oli, kiitos kaikille jotka jakso lukee! :)