Sairaalaan

Tänään varmistu et meen torstaina Harjavallan sairaalaan. Mun piti mennä jo tänään, mut sitä lykättiin paril päivällä, että saan viettää uutta vuotta ystäväni luona. Oon sairaalassa ensin 2 viikkoo kestävällä arviointijaksolla, ja sen aikana päätetään, jatketaanko sairaalahoitoa.

Näin koko viimeyön painajaisii siit sairaalaan menemisestä. Tottakai tiedän et ne oli vaan unia, mut silti rupes jotenki pelottaa.

Mulle tulee ihan järjetön ikävä mun pikkuystävää..

...ja varmaan muutenki kotia. Innostuin ottaa mustavalkosii valokuvii meen kodista.

Ostin ton yllä olevan postikortin kesällä Turusta ja laitoin sen kaapin oveen vähän niinku lohduttamaan mua.

"Ja vaikka hetki on raskas ja vaikea, se on elettävä huolella."

Joulu

Oon pitäny kirjottamisest vähän "joululomaa", niinku ootte saattaneet huomata. Joulupuuhien takia ei oo ollut intoo eikä hirveesti aikaakaan kirjotella tänne. Kysymyksii on tullu tositosi paljon, kiitos siitä! Teen niistä varmaan useemman postauksen. Viel en oo tosiaan ehtinyt ja ensin haluun kertoo vähän joulusta.

Tykkään joulusta, tai siitä miten meen perheel on tapana viettää joulua. Ainoot "pakolliset" perinteet meillä on oikeestaan kokkaus, leipominen, olematon siivoaminen, syöminen, lahjojen antaminen ja yhdessäolo. Itte tykkään myös askarrella paketteja ja kortteja. Mutta mulle tärkeintä joulussa herkkujen ja läheisten lisäks on rentoutuminen, siinä määrin kuin se on vaan mahdollista. Joulupäivänä pidettiin äitin ja isin kans "pyjamapäivä", jollon oltiin vaan yhdes kotona. Ei menty mihinkään, eikä meille tullu vieraita. Sisko ja sen poikaystävä kävi tääl syömässä, mut ne lasketaan omaan väkeen.

 Aatto ja Tapaninpäivä vietettiin sukulaisten kanssa. Aattona oltiin meillä ja Tapanina (eli eilen) Mummin luona. Psyykkinen vointi on ollut ihan siedettävä, enkä oo ehtiny miettii liikaa murheitani. Ihmisten seura vaikuttaa muhun aina positiivisesti! Ja tietenkin myös herkuttelu... (:

 
Älkää naurako tota piparitaloo. Ok, naurakaa iha rauhas. Tehtiin se siskon kans ja siit tuli ihan tekijöittes näkönen. Kahdest seinäst unohtu ikkunat, yks seinä palo ja yks katkes. Parveke romahti ja koristelunannat loppu kesken. Toi yks seinä on sit leikisti kiipeilyseinä..

Nyt meen raivaamaan huonettani, ku mul tulee kaveri yökylään. Hyviä jälkijouluja ja kiitos läheisille lahjoista ja seurasta!

Kysykää!

Ajattelin tehdä sellasen kysymyspostauksen, johon tarvin kysymyksiä teiltä. Voitte kysyä ihan mitä vaan. Siis IHAN. MITÄ. VAAN. Laittakaa kommenttia, ja kysykää anonyyminä jos tahdotte. Saa olla ihan perustylsiäkin kysymyksiä, ei tarvi olla välttämättä mitään syvällistä. Vastailen avoimeen tapaani.

Otan myös ideoita vastaan, eli jos on vaiks joku aihe, josta toivoisit postausta, niin kerro ihmeessä.
 

Liian kauniita unia

Teki mieli kirjottaa tänne jo eilen ja edellispäivänä, mut on vaan ollu sellanen epämääränen huono olo, enkä oo saanu purettua sitä mitenkään. Typerätyperä maailma, typerät ihmiset ja asiat ja ja ja oon vaan niin kypsä kaikkeen.

Sillon ku en oo vihanen, oon surullinen. Niin surullinen, ettei sillä tunnu olevan rajoja.

Näen joka yö painajaisii. Siitä tän blogin nimikin tulee. Oon nähny jo monen kuukauden ajan. Paitsi edellisyönä. Pelkäsin illalla jo valmiiks ja tappelin nukahtamista vastaan. Mut sitten en nähnykään painajaista, vaan hyvää unta. Siinä oli yks ihminen, jonka oon menettänyt, ja mulla oli sen kans yhteinen kämppä. Olin niin hyväs kunnossa, et pystyin muuttamaan pois vanhempien luota ja huolehtii ittestäni. Kun heräsin, itkin monta tuntii. Olin niin yksinäinen ja kaipasin sitä ihmistä. Tai en oikeestaan häntä, vaan sitä millanen toivoin hänen olevan mua kohtaan. Todellisuudessa mun toiveet ei koskaan toteutunut.

Tajusin, että on parempi nähdä painajaisii, kuin liian kauniita unia.

Hyvää ja kaunista

Se, että nousin vast sängystä ylös (klo 14:30), kertoo aika paljon mun olosta tällä hetkellä. Siks ajattelinki piristää itteeni ja lukijoita tekemäl kuvapostauksen tän vuoden hyvistä hetkistä.

Nää on ihan epäjärjestyksessä, mut ei se mitään!

Tähän on pakko mainita: en ole ylioppilas, vaan mul on pikkuserkun lakki päässä! :D

, r

Näist kuvist näkee aika hyvin mist asioist tykkään. Kavereist, eläimist, hassuttelust, musiikist, ruuast, luonnost ja kesäst! Ja pehmoleluist.. hihi. En jaksanu kysyy ku parilt kaverilt et saanko laittaa niist kuvii, ni sen takii täält puuttuu monen hyvän ystävän kuvat. Eikä kaikki välttämät tahdo kuvaansa tälläsel sivul, mis on paljon juttuu mielenterveysongelmist.

Mut hei, piristyin vähän ku katselin näit kuvii! Toivottavasti teillekin tulee näist hyvä mieli.