2021

 En ole pitkään aikaan kirjoittanut tänne, joten tässä nopeat kuulumiset. 

  Aloitin viime syksynä opiskelun Porin taidekoulussa. Haaveena olisi ura taiteen parissa. Koulu kestää 4 vuotta ja koulupäiviä on 2-3 viikossa. Koulu on sujunut yllättävän hyvin, kun ottaa olosuhteet huomioon.

  Tammikuussa mun perheen rakas koira kuoli. Tää on mulle henkilökohtaisesti ehkä rankin menetys koko mun elämän aikana. Koiran elämä on niin lyhyt, ja hän oli mun paras ystävä ja sielunkumppani. 

  Maaliskuun lopussa tein yhden ehkä vaikeimmista päätöksistä, ja kerroin Valtterille haluavani erota. Toukokuun alussa Valtteri muutti pois. Eron syistä voin kertoa sen verran, ettei me olla kumpikaan enää samoja ihmisiä kuin 7 vuotta sitten. Olin miettinyt suhteen toimivuutta pitkään, ja tuntui, että se vei kaikki voimani. Toivon, että me pysytään hyvissä väleissä, koska meillä on kuitenkin yhteinen kissa.

  Ja kissoista puheenollen, maksoin tänään Kissojen katastrofiyhdistykselle luovutusmaksun ihanasta arviolta 2-vuotiaasta poikakissasta. Haen hänet kotiin ensi viikolla, ja mua jännittää tosi paljon. Aion tehdä kaikkeni, jotta molemmat kissat sopeutuisivat tilanteeseen mahdollisimman hyvin. 

2021 on selkeästi muutosten vuosi mun elämässä. 

  Olen miettinyt tätä blogia, ja sitä, miten en enää tunnista itseäni vanhoista teksteistä. En koe olevani enää sama ihminen. Monet tekstit ovat tosi negatiivisia, ja ainakin tällä hetkellä koen olevani jopa vähän onnellinen. Saan paljon iloa kissoista, taiteesta, kasveista ja tietenkin ihmisistä. Ja siitä, että tulevaisuus on avoinna. Mulla on tulevaisuus. Olen saanut kyvyn nauttia pienistä asioista, ja se on todella todella arvokasta. Niin monta vuotta elämästäni en kyennyt tuntemaan iloa. Pohdin vanhojen blogitekstien poistamista, mutta päätin jättää ne kuitenkin tänne. Ne kertovat, millaista ihmisen elämä voi olla, ja miten syvästäkin kuilusta on tie ylöspäin. 💗